Tuotekehitys

Kalsarit on syntyneet vuosien tuotekehityksen tuloksena, vaikka sitä ei nyt heti uskoisi. Alunperin kalsarit olivat mustat ympäriinsä, mutta tästä seurasi testikäytössä ongelma, että pimeässä, hämärässä tai humalassa kalsarit tuli vedettyä jalkaan nurinperin ja väärin päin. Tällä ei aina päässyt toisille treffeille. Niinpä päädyttiin kuminauhaan, jossa nurja puoli on valkoinen. Kun emäntä taittelee kalsarit pesun jälkeen sun vaatekaappiin, niin ei tule vahingossa laitettua niitä nurinpäin. 

Sitten todettiin, että tämä ei vielä riitä siihen, että ne osaa sitten vetää oikein päin jalkaan kun munapussia ei erota jarrupuolesta kovassa vauhdissa. Niinpä päädyttiin ompelemaan munapussi valkoisella langalla sisältäpäin. Ulkoapäin se olisi vain pervoa eikä kalsarit olis enää mustat. Nyt näkee sitten senkin kumpaan puoleen sukukalleudet sijoitetaan.

Kolmas juttu on materiaali. Muovipussikalsarit olivat heti poissa laskuista, koska muovi on tarkoitettu muovipusseihin ja muuhun kiinalaiseen roinaan. Funtsittiin puuvillaa, mutta se ei kestä aikaa eli se kovettuu ja alkaa reikiintyä vuosien saatossa. Jos sulla on MM -95 nähneitä kalsareita, niin ne reijät niissä johtuu just tästä puuvillan ominaisuudesta. Tosin niitä reikiä saattaa olla jo Granlundin ilmaveiviajoistakin. Meidän kalsareiden pitää kestää isältä pojalle. Tai jos ei nyt isältä pojalle niin ainakin yhtä kauan kun kestää saada Suomi futiksen MM-kisoihin. Omassa varastossa oli sukulaisplikan koulussa myymiä kalsareita, jotka oli tehty bambusta. Ne oli yli 15 vuotta vanhat ja täysin moitteettomat vieläkin. Materiaali jousti yhä kuin uutena eikä reikiä missään.

Bambun ainoa ongelma on, että niihin tulee kevyt nukka heti ekassa pesussa, mutta koska se oli pieni ongelma verrattuna kaikkiin niihin muihin ongelmiin mitä kalsarit näkee, niin päädyttiin sitten tekemään itsekin kalsarit bambusta. Paras matsku ikinä.

Kalsareita nipussa tehtaalla Kangasalla.